Rohkeutta työnhakuun

Heli Väinölä auttaa nuoria työnhakijoita tunnistamaan omaa osaamistaan työnhaun verkkokursseilla. Hän kannustaa nuoria aktiivisuuteen ja nöyryyteen työnhaussa.

“Piilotyöpaikkojen löytäminen on tämän päivän suuri haaste,” Heli Väinölä sanoo. “Työn löytäminen virallisten työpaikkailmoitusten ulkopuolelta vaatii paljon työtä, mutta arvioidaan, että jopa 70 prosenttia työpaikoista on tällaisia”.

Heli Väinölä

Väinölä työskentelee verkkotutorina TE-palveluiden joBitti-hankkeessa. JoBitti tarjoaa työnhakukursseja verkossa alle 30-vuotiaille työnhakijoille. Neljän viikon työnhakuryhmissä käydään läpi koko työnhakuprosessi suunnittelusta ja tiedonhankinnasta aina työhaastatteluun valmistautumiseen. Lyhyemmissä CV-workshopeissa osallistujat saavat tutoreilta vinkkejä työnhakuasiakirjojensa viilaamiseen.

Suurin osa joBittin osallistujista on 20-25-vuotiaita, mutta mukana on myös vanhempia työnhakijoita. Jotkut aloittelevat työnhakua uudestaan äitiysloman jälkeen. Mukana on myös suomalaisia, jotka ovat palaamassa kotimaahan asuttuaan ulkomailla, ja kaipaavat vinkkejä työnhakuun Suomessa. “Ihmise t ovat löytäneet verkkokurssit ilahduttavan hyvin,” Väinölä hymyilee.

Väinölä kannustaa nuoria aktiivisuuteen. Kun työpaikkoihin on paljon hakijoita, eikä omaa työkokemusta ole vielä paljon, erottautuminen joukosta on vaikeaa.

“Sillä, että itse soittaa työnantajalle tai että laatii ansioluettelonsa ja hakemuksensa erityisen huolellisesti, voi olla suuri merkitys.”

Osaaminen myydään työhakemuksella

Yksi keskeinen haaste aloittelevalle työnhakijalle on epävarmuus. Omaan osaamiseen ei luoteta, tai sitä ei osata tunnistaa, ja yhteyden ottaminen työnantajaan jännittää.

“Työnhakuryhmissä tärkeää on vertaistuki. Niissä huomaa, että kaikilla on samanlaisia pelkoja ja jännityksiä,” Väinölä kertoo.

Väinölä on huomannut, että nuoret monesti ajattelevat, etteivät osaa mitään. Työnhakukursseilla osaamista pohditaan yhdessä, ja sitä haetaan esimerkiksi harrastuksista, jos aikaisempaa työkokemusta ei ole.

Vaikka osaaminen tunnistettaisiinkin, nuoret monesti vähättelevät sitä. Vähättely voi näkyä työhakemuksissa. “Se on ongelmallista, koska työhakemuksen pitäisi olla markkinointikirje, jossa hakija vakuuttaa työnantajan omasta osaamisestaan. Monille on haastavaa yrittää myydä omaa osaamistaan”.

Hyvässä työhakemuksessa näkyy oma persoonallisuus, Väinölä painottaa. On vaikea erottautua hakemuksella, joka on samanlainen kuin kaikilla muilla. Tyypillinen ongelma hakemuksen laatimisessa on se, että siinä toistetaan asiat, jotka on jo esitetty ansioluettelossa.

Työhakemuksen tehtävä olisi syventää ansioluettelon sisältämää tietoa. Ansioluettelosta rekrytoija voi lukea, mitä aiempaa työkokemusta ja koulutusta hakijalla on; työhakemuksessa pitäisi kuvailla sitä, mitä osaamista aiemmissa töissä, koulutuksessa ja harrastuksissa hakijalle on kertynyt.

Oma osaaminen pitäisi perustella mahdollisimman hyvin työnantajalle. On parempi kertoa, että on saanut hyvää palautetta asiakkailta kuin vain todeta, että taitaa asiakaspalvelun.

Mieti, mihin haet

Ensisijaisen tärkeää olisi räätälöidä hakemus juuri siihen työpaikkaan, jota haetaan. Sen kyllä huomaa, jos sama hakemus on lähetetty joka paikkaan, Väinölä muistuttaa. Persoonallisella hakemuksella voi erottautua joukosta. “Vain mielikuvitus on rajana! Kollegani asiakas oli hakenut töihin Fazerille, ja tehnyt hakemuksensa Fazerin Sinisen pakkaukseen. Hänet palkattiin.”

Hyvän vaikutuksen työnantajaan voi tehdä myös ottamalla henkilökohtaisesti kontaktin työnantajaan. Kun Väinölä itse haki aikaisempaan työpaikkaansa työvoimaneuvojaksi, hän tulosti hakemuksensa ja vei sen itse työnantajalle. “Myöhemmin sain kuulla, että sillä oli myönteinen vaikutus, koska olin ainoa hakija, joka teki niin.”

Hakemusten suunnittelua helpottaa se, että ottaa etukäteen selvää yrityksestä, johon hakee töihin. Työhaastattelun ensimmäinen kysymys on usein “mitä tiedät meistä?” Väinölä huomauttaa. Jos on valmistautunut hyvin, jännitys voi helpottua, kun pääsee hyvään alkuun.

Perehtyminen mahdollisiin työnantajiin korostuu entisestään piilotyöpaikkojen kohdalla. Jotta avointen hakemusten lähettämisestä ja suorista yhteydenotoista mahdollisiin työnantajiin voisi olla hyötyä, täytyy työnhakijalla olla tarkka käsitys työnantajasta ja siitä, minkälaista osaamista tämä voisi tarvita.

Kaikki osaaminen arvokasta

JoBitti on saanut paljon myönteistä palautetta osallistujilta, Väinölä sanoo. Monet osallistujat ovat ymmärtäneet, kuinka monta osa-aluetta työnhakuun kuuluu. Toisten samassa tilanteessa olevien vertaistuki on koettu arvokkaaksi. “Nuorten suora palaute ja into on työssäni parasta!”

Työuran alkuun pääseminen on haasteellista, mutta Väinölä kannustaa nuoria työnhakijoita myös nöyryyteen. Kaikkia tarjolla olevia työtehtäviä pitäisi arvostaa, hän huomauttaa. “Liian ronkeli ei saa olla, sillä kaikki kokemus on plussaa.”

“Mitä vähäisempi työkokemus ja mitä nuorempi työnhakija, sitä nöyrempi työnhaussa pitäisi olla. Kukaan ei aloita huipulta”.

Teksti: Juha Rudanko

Kuva: Samuli Siirala

Europassi auttaa alkuun

Europassista on tukea ja apua varsinkin silloin kun vasta aloittelee työnhakua - tai edellisestä työnhausta on jo aikaa. Europassi auttaa hahmottamaan omaa osaamista ja sitä voi käyttää apuna kun miettii miten osaamistaan parhaiten kuvailisi. Europassiin kuuluu useita eri työkaluja, joista voi valita käyttöönsä sopivimmat.

Tee Europassisi täällä: http://europass.fi/asiakirjat

Heli VäinöläTyöuran alkuun pääseminen voi olla haasteellista. Heli Väinölän konkreettiset neuvot auttavat alkuun.

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Kommentointiohje

Julkaisemme lyhyitä, enintään noin 300 sanan pituisia kommentteja, joiden sisältö liittyy kirjoituksen aiheeseen. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Tarkistaminen ja julkaisu tapahtuu arkisin virka-aikana. Kommentit julkaistaan joko sellaisenaan tai jätetään julkaisematta, kommentteja ei muokata. Julkaisun jälkeen kommentit listautuvat kirjoituksen alle aikajärjestyksessä.

Julkaisemme asialliset kommentit, jotka eivät riko lakia eivätkä hyviä tapoja. Kommenteissa ei saa esimerkiksi:

  • esittää rasistisia tai asiattomia kommentteja
  • yllyttää väkivaltaan tai rikokseen
  • esittää laitonta tai loukkaavaa materiaalia
  • julkaista toisen yksityisyyttä koskevia tietoja
  • julkaista tekijänoikeuksin suojattua materiaalia
  • linkittää muualla verkossa aineistoon, joka ei tue keskustelun aihetta tai on muuten asiaton
  • markkinoida tai mainostaa
  • massapostittaa puheenvuoroja tai lausuntoja.

Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista. Sivuston ylläpidosta ja kommenttien tarkistuksesta vastaa Opetushallitus, europassi@oph.fi.

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kaksi plus neljä?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.