Arvokkaita taitoja hankkimassa – kansainvälinen kokemus on hyödyksi työmarkkinoilla

Olen työskennellyt, ollut harjoittelussa ja tehnyt vapaaehtoistyötä ulkomailla useaan otteeseen. Nämä kokemukset ovat olleet äärimmäisen arvokkaita minulle elämänkokemuksena, mutta ne ovat myös antaneet minulle monia arvokkaita taitoja, joista on hyötyä työnhaussa. Alla on pari esimerkkiä taidoista, joita olen hankkinut ulkomailta. Mitä taitoja sinä olet saanut kansainvälisen kokemuksen kautta?

Maaria Tirri

Kielitaitoni on hyötynyt ulkomaanpyrähdyksistäni, se on selvää. Osaan huomattavasti paremmin englantia, ranskaa ja italiaa kuin aiemmin – ja sen on eittämättä kansainvälisen kokemuksen ansiota. Tämä on ihan yleisestikin ottaen loistava asia, mutta se on ilokseni myös osoittautunut hyödylliseksi työhaastattelutilanteissa. Monet haastattelijat ovat nimittäin kiinnittäneet erityishuomiota laajaan kielitaitooni. Usein myös työtehtäviäni on muokattu hieman, jotta kielitaidostani olisi mahdollisimman paljon hyötyä.

Olen huomannut, että minusta on tullut joustavampi ja avarakatseisempi kansainvälisen kokemuksen myötä. Ulkomailla olen selvästi huomannut, että asiat voi tehdä monella eri tavalla. Liika ehdottomuus on harvoin ylpeilyn aihe. Olen elänyt monissa eri kulttuureissa, joten tilanteet, joissa en ymmärrä vastapuoleni ajatuksia – ja hän ei vastavuoroisesti ymmärrä minun ajatuksiani – ovat valitettavan tuttuja. Nämä tilanteet ovat tietenkin tuntuneet aluksi turhauttavilta, mutta ovat pitkällä aikavälillä lisänneet joustavuuttani ja suvaitsevaisuuttani. Ja se on hyvä se.

Ajattelen usein aikaani Senegalissa, jossa olin vapaaehtoisena noin kolme vuotta sitten. Siellä keskustelin usein moniavioisuudesta ja seksuaalisista vähemmistöistä paikallisten kanssa. Koen, että on äärimmäisen helppoa olla tiettyä mieltä, kun elää kuplassa, jossa kaikki ovat kanssasi samaa mieltä. Kun se mielipide sitten kyseenalaistetaan ja olet yhtäkkiä erilailla ajattelevien ympäröimänä, muuttaa se maailmankuvaasi. Nykyään en enää ajattele niin mustavalkoisesti moniavioisuudesta; länsimaalainen kuplani poksautettiin rikki. Nykyään annan itselleni hetken pari aikaa, ennen kuin kerron mielipiteeni tietystä asiasta. Usein vastaukseni on sovitteleva: “Ymmärrän, mitä tarkoitat” tai ”Asiaa voi pohtia monelta eri kantilta”.

Toisin sanoen, ulkomailla olen oppinut olemaan diplomaattisempi ja loukkaan harvoin ihmisten tunteita harkitsemattomilla kommenteilla. Tämä oli erityisen tärkeää Senegalin presidentinvaalien aikaan vuonna 2012. Silloin yritin parhaani mukaan olla varovainen poliittisten kommenttien ja mielipiteiden kanssa, sillä tunnelma maassa oli räjähdysherkkä. Olen sittemmin huomannut, että diplomaattinen lähestymistapa toimii hyvin myös suomalaisessa työympäristössä. Usein asiat voi sanoa monella eri tavalla – ja minä valitsen niistä sen diplomaattisimman.

Ulkomailla viettämäni ajan ansiosta olen myös muuttunut itsenäisemmäksi ja omatoimisemmaksi. Olen tottunut itse ottamaan vastuuta tekemisistäni ja asettamaan itselleni tehtäviä ja päämääriä. Usein mitään ei tapahdu ulkomailla ellen minä pistä tohinaksi – oli kyseessä sitten apurahojen hakeminen, matkatovereiden metsästäminen tai keskustelukerhoon liittyminen. Nykypäivänä, jolloin freelancerit, etäpäiviä tekevät työntekijät ja itsenäisiä projekteja puuhaavat työmyyrät ovat arkipäivää, on tästä taidosta tullut tärkeä.

Yksi tärkeimmistä ulkomailta tarttuneista opeista on kuitenkin hyvin yksinkertainen. Ulkomailla olen nimittäin oppinut, että vaikka monet asiat erottavat meitä, on myös suuri määrä meitä kaikkia yhdistäviä asioita. Olen muun muassa ymmärtänyt, että katsekontakti, tervehtiminen ja hymy ovat maailmanlaajuisesti arvostettuja.

Nämä myös sattuvat olemaan ensisijaisen tärkeitä työhaastattelussa.

Maaria Tirri on sisällöntuottaja Europassille.

Teksti: Maaria Tirri
Kuva: Maaria Tirri

Maaria Tirri on työskennellyt, ollut harjoittelussa ja tehnyt vapaaehtoistyötä ulkomailla useaan otteeseen. Nämä kokemukset ovat antaneet hänelle monia taitoja, joita arvostetaan myös työmarkkinoilla.

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Kommentointiohje

Julkaisemme lyhyitä, enintään noin 300 sanan pituisia kommentteja, joiden sisältö liittyy kirjoituksen aiheeseen. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Tarkistaminen ja julkaisu tapahtuu arkisin virka-aikana. Kommentit julkaistaan joko sellaisenaan tai jätetään julkaisematta, kommentteja ei muokata. Julkaisun jälkeen kommentit listautuvat kirjoituksen alle aikajärjestyksessä.

Julkaisemme asialliset kommentit, jotka eivät riko lakia eivätkä hyviä tapoja. Kommenteissa ei saa esimerkiksi:

  • esittää rasistisia tai asiattomia kommentteja
  • yllyttää väkivaltaan tai rikokseen
  • esittää laitonta tai loukkaavaa materiaalia
  • julkaista toisen yksityisyyttä koskevia tietoja
  • julkaista tekijänoikeuksin suojattua materiaalia
  • linkittää muualla verkossa aineistoon, joka ei tue keskustelun aihetta tai on muuten asiaton
  • markkinoida tai mainostaa
  • massapostittaa puheenvuoroja tai lausuntoja.

Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista. Sivuston ylläpidosta ja kommenttien tarkistuksesta vastaa Opetushallitus, europassi@oph.fi.

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kahdeksan plus kaksi?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.